Tarkastelen tässä postauksessa verkkokauppaan liittyviä kysymyksiä: Minkälainen merkitys verkkokaupalla Suomen on matkailu- ja elinkeinoelämälle? Miten verkkokaupppa on muuttanut kuluttajakäyttäytymistä? Kuka selviää voittajana ja kuka häviää verkkokaupankäynnissä tulevaisuudessa? Miten Suomi asemoituu Internetin käytössä suhteessa pohjois-amerikkalaisiin tai japanilaisiin Internetin käyttäjiin?
Verkkokaupan rahavirrat
Verkkokauppatilaston mukaan verkkokaupan arvo Suomessa oli 10,1 miljardia euroa, joista kotimaan osuus oli 8,76 miljoonaa ja ulkomaankaupan osuus 1,35 miljoonaa euroa. Tämän tilaston lähteenä ovat ensisijaisesti kuluttajakyselyt, joita tehdään neljä kertaa vuodessa, eli tilasto antaa kuvaa kuluttajien verkkokaupassa käyttämistä rahavirroista.
Kuva: Suomen verkkokauppatilasto.
Suomen tilastokeskus sen sijaan haastatteli vuonna 2011 vähintään 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä sekä Internet että EDI-myynnistä. Tilastokeskuksen mukaan näistä yrityksistä Internet-myyntiä harjoitti 16 prosenttia, majoitus- ja ravitsemistoiminnan alalla tehtiin Internet-kauppaa useammin kuin muilla toimialoilla, 27–29 prosentia.
Vuonna 2010 Internet-myynnin euromääräinen arvo oli 17 miljardia euroa. Yritysten liikevaidosta tämä arvo on 6,4 prosenttia. Oletin, että verkkokauppa olisi kasvanut nopeammin, mutta vuonna 2006 yritysten Internet-myynnin arvo oli 5,2 prosenttia liikevaihdosta. Joten vaikuttaa sille, että kovin nopealla tahdilla b to c Internet-kaupankäynti ei liikevaihdon osuutena mitattuna Suomessa kasva!
Tilastokeskus tilastoi erikseen EDI-myynnin (Electronic Data Interchange) eli organisaatioiden välisestä tiedonsiirrosta tulevan kaupan arvon. Vuonna 2010 se oli 36 miljardia euroa, ja tämä on yritysten liikevaihdosta oli 13,2 prosenttia.
Suomessa sähköisen kaupan yhteenlaskettu arvo vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä oli 53 miljardia eroa, joka tarkoittaa 19,6 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Verkkokaupalla on vielä kasvun mahdollisuuksia pitkään, sillä tällä hetkellä vajaa 20 prosenttia yritysten liikevaihosta tulee sähköisen kaupankäynnin kautta.
Kaupankäyntiprosessien muutokset
Sosiaalisen median vaikutus on jo muuttanut kuluttajien käyttäytymistä varsinkin tuotetiedon hakuvaiheessa.On kiinnostavaa seurata, muuttuuko kaupankäynti enemmän verkkokaupoista sosiaaliseen mediaan. Ainakin eMarketerin tutkimuksen mukaan kuluttajien kiinnostus kaupan päättämiseen Facebookissa on kasvussa.
Ulkomaankauppa listääntyy verkkokauppojen ansiosta. Kuluttajalle tämä tarjoaa enemmän mahdollisuuksia, mutta Suomen elinkeinoelämälle tämä kehitys ei ole positiivinen.
Kaupankäynnissä oletettavasti rationaalisuus lisääntyy, kun kuluttajat voivat hankkia tarkkaa tuotetietoa sekä kuulla muiden käyttäjien kokemuksia. Myyjän mahdollisuus vaikuttaa kuluttajan ostopäätöksiin oletettavasti vähenee tämän vuoksi.
Voittajina kaupankäynnin muutoksista selviävät ne, joilla on helppokäyttöinen sivusto ja nopeasti suoritettava osto verkkokaupassa. Asiakaspalvelu ja henkilökohtainen myyntityö ovat eräitä tärkeimmistä ja hankalimmin kopioitavissa olevista markkinoinnin kilpailutekijöistä. Siksi uskon, että kaupankäyntiprosessien muutoksissa voittajia ovat ne, jotka pystyvät siirtämään hyvän asiakaspalvelun myös verkkokauppaan. Amadeuksen tettämän helmikuussa 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa asiakkaat kaipaavat henkilökohtaista myyntiä, joten ne yritykset, jotka osaavat segmentoida ja tarjota kohderyhmälleen kiinnostavia tuotteita, ovat myös todennäköisesti voittajia verkkokaupassa.
Häviäjiä ovat ne yritykset, jotka eivät pysy kehityksessä mukana. Tekniikka kehittyy, ja yritysten pitäisi olla koko ajan mukana kehityksessä. Tekniikan lisäksi sisällöntuotantoon on satsattava jatkuvati, tai sitten yritys putoaa armotta pois kilpailusta.
Verkkokaupan kasvua rajoittavat tekijät
Onko sähköisen liiketoiminnan osaamisen taso tai paremminkin osaamisen puute Suomessa yksi verkkokaupan kasvua rajoittava tekijä? Internet kaupan osuus oli kasvanut yritysten liikevaihdossa mittuna vain 1,2 prosenntiyksikköä vuosien 2006 ja 2010 välillä.
Viime päivinä Suomenkin uutisissa on jatkuvasti kerrottu verkkohuijauksista. Hakkerit ja huijarit tuntuvat pysyvän hyvin tekniikan kehityksen tasolla, tai mieluummin askeleen edellä. He onnistuvat jatkuvasti murtamaan salasanoja ja pääsemään käsiksi verkon kautta kuluttajien tileille. Minkälainen vaikutus tällä on kuluttajien luottamukselle verkkokauppaan jää nähtäväksi.
Verkkokauppa eri maissa
NewMedia TrendWatch sivustolla on tilasto Internetin käyttäjistä eri maissa. Tilaston mukaan Pohjois-Amerikassa maailman Internetin käyttäjistä on 12%, Euroopassa 22% ja Japanissa heistä on 4,7%. Saman sivuston mukaan japanilaisista 80% käyttää Internetiä eli reilu 100 miljoonaa henkilöä. Internet Word Statsin mukaan USAssa netin käyttäjien lukumääärä on 31.12.11 tilaston mukaan 273 067 546 eli 78.3% Pohjois-Amerikan väestöstä.
Kuva. Internet Word Stats.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 89% suomalaisista 16-74 vuotiaista käyttää Internettiä. 76% käytti nettiä päivittäin tai lähes päivittän. Tämä on paljon verrattuna myös Euroopan muihin maihin. Vuonna 2010 Euroopan maista yleisimmin käytettiin Islannissa ja Norjassa, joissa 93 prosenttia oli käyttänyt nettiä viimeisten kolmen kuukauden aikana. Verkkokauppaostot edellyttävät, että ostaja osaa käyttää Internetiä ja että hänellä on siihen myös mahdollisuus Internetin käyttöön. Suuria eroja ei suomalaisten, pohjois-amerikkalaisten ja japanilaisten Internetin käyttäjämäärissä ole suhteutettuna asukasmääriin.
Verkkokaupan rahavirrat
Verkkokauppatilaston mukaan verkkokaupan arvo Suomessa oli 10,1 miljardia euroa, joista kotimaan osuus oli 8,76 miljoonaa ja ulkomaankaupan osuus 1,35 miljoonaa euroa. Tämän tilaston lähteenä ovat ensisijaisesti kuluttajakyselyt, joita tehdään neljä kertaa vuodessa, eli tilasto antaa kuvaa kuluttajien verkkokaupassa käyttämistä rahavirroista.
Kuva: Suomen verkkokauppatilasto.
Suomen tilastokeskus sen sijaan haastatteli vuonna 2011 vähintään 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä sekä Internet että EDI-myynnistä. Tilastokeskuksen mukaan näistä yrityksistä Internet-myyntiä harjoitti 16 prosenttia, majoitus- ja ravitsemistoiminnan alalla tehtiin Internet-kauppaa useammin kuin muilla toimialoilla, 27–29 prosentia.
Vuonna 2010 Internet-myynnin euromääräinen arvo oli 17 miljardia euroa. Yritysten liikevaidosta tämä arvo on 6,4 prosenttia. Oletin, että verkkokauppa olisi kasvanut nopeammin, mutta vuonna 2006 yritysten Internet-myynnin arvo oli 5,2 prosenttia liikevaihdosta. Joten vaikuttaa sille, että kovin nopealla tahdilla b to c Internet-kaupankäynti ei liikevaihdon osuutena mitattuna Suomessa kasva!
Tilastokeskus tilastoi erikseen EDI-myynnin (Electronic Data Interchange) eli organisaatioiden välisestä tiedonsiirrosta tulevan kaupan arvon. Vuonna 2010 se oli 36 miljardia euroa, ja tämä on yritysten liikevaihdosta oli 13,2 prosenttia.
Suomessa sähköisen kaupan yhteenlaskettu arvo vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä oli 53 miljardia eroa, joka tarkoittaa 19,6 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Verkkokaupalla on vielä kasvun mahdollisuuksia pitkään, sillä tällä hetkellä vajaa 20 prosenttia yritysten liikevaihosta tulee sähköisen kaupankäynnin kautta.
Kaupankäyntiprosessien muutokset
Sosiaalisen median vaikutus on jo muuttanut kuluttajien käyttäytymistä varsinkin tuotetiedon hakuvaiheessa.On kiinnostavaa seurata, muuttuuko kaupankäynti enemmän verkkokaupoista sosiaaliseen mediaan. Ainakin eMarketerin tutkimuksen mukaan kuluttajien kiinnostus kaupan päättämiseen Facebookissa on kasvussa.
Ulkomaankauppa listääntyy verkkokauppojen ansiosta. Kuluttajalle tämä tarjoaa enemmän mahdollisuuksia, mutta Suomen elinkeinoelämälle tämä kehitys ei ole positiivinen.
Kaupankäynnissä oletettavasti rationaalisuus lisääntyy, kun kuluttajat voivat hankkia tarkkaa tuotetietoa sekä kuulla muiden käyttäjien kokemuksia. Myyjän mahdollisuus vaikuttaa kuluttajan ostopäätöksiin oletettavasti vähenee tämän vuoksi.
Voittajina kaupankäynnin muutoksista selviävät ne, joilla on helppokäyttöinen sivusto ja nopeasti suoritettava osto verkkokaupassa. Asiakaspalvelu ja henkilökohtainen myyntityö ovat eräitä tärkeimmistä ja hankalimmin kopioitavissa olevista markkinoinnin kilpailutekijöistä. Siksi uskon, että kaupankäyntiprosessien muutoksissa voittajia ovat ne, jotka pystyvät siirtämään hyvän asiakaspalvelun myös verkkokauppaan. Amadeuksen tettämän helmikuussa 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa asiakkaat kaipaavat henkilökohtaista myyntiä, joten ne yritykset, jotka osaavat segmentoida ja tarjota kohderyhmälleen kiinnostavia tuotteita, ovat myös todennäköisesti voittajia verkkokaupassa.
Häviäjiä ovat ne yritykset, jotka eivät pysy kehityksessä mukana. Tekniikka kehittyy, ja yritysten pitäisi olla koko ajan mukana kehityksessä. Tekniikan lisäksi sisällöntuotantoon on satsattava jatkuvati, tai sitten yritys putoaa armotta pois kilpailusta.
Verkkokaupan kasvua rajoittavat tekijät
Onko sähköisen liiketoiminnan osaamisen taso tai paremminkin osaamisen puute Suomessa yksi verkkokaupan kasvua rajoittava tekijä? Internet kaupan osuus oli kasvanut yritysten liikevaihdossa mittuna vain 1,2 prosenntiyksikköä vuosien 2006 ja 2010 välillä.
Viime päivinä Suomenkin uutisissa on jatkuvasti kerrottu verkkohuijauksista. Hakkerit ja huijarit tuntuvat pysyvän hyvin tekniikan kehityksen tasolla, tai mieluummin askeleen edellä. He onnistuvat jatkuvasti murtamaan salasanoja ja pääsemään käsiksi verkon kautta kuluttajien tileille. Minkälainen vaikutus tällä on kuluttajien luottamukselle verkkokauppaan jää nähtäväksi.
Verkkokauppa eri maissa
NewMedia TrendWatch sivustolla on tilasto Internetin käyttäjistä eri maissa. Tilaston mukaan Pohjois-Amerikassa maailman Internetin käyttäjistä on 12%, Euroopassa 22% ja Japanissa heistä on 4,7%. Saman sivuston mukaan japanilaisista 80% käyttää Internetiä eli reilu 100 miljoonaa henkilöä. Internet Word Statsin mukaan USAssa netin käyttäjien lukumääärä on 31.12.11 tilaston mukaan 273 067 546 eli 78.3% Pohjois-Amerikan väestöstä.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 89% suomalaisista 16-74 vuotiaista käyttää Internettiä. 76% käytti nettiä päivittäin tai lähes päivittän. Tämä on paljon verrattuna myös Euroopan muihin maihin. Vuonna 2010 Euroopan maista yleisimmin käytettiin Islannissa ja Norjassa, joissa 93 prosenttia oli käyttänyt nettiä viimeisten kolmen kuukauden aikana. Verkkokauppaostot edellyttävät, että ostaja osaa käyttää Internetiä ja että hänellä on siihen myös mahdollisuus Internetin käyttöön. Suuria eroja ei suomalaisten, pohjois-amerikkalaisten ja japanilaisten Internetin käyttäjämäärissä ole suhteutettuna asukasmääriin.
Onneksi verkkokaupan kasvu on positiivisessa tuulessa. Näitä tilastoja usein vähän "vääristää" tai niiden tulkintaa hämää se, että puhutaan kuluttajien ostovoimasta Suomessa, mutta todellisuudessa kaupan rahavirrat ohjautuvat usein ulkomaille.
VastaaPoistaKotimainen verkkokauppa ei siis palvelualalla ole vielä kovinkaan yleistä pk-sektorilla (lukuunottamatta majoitusmyyntiä), tavarakaupan puolella kylläkin. Vienti ei vedä verkossa matkailualalla.
Verkkokauppaindeksi on pompannut. Indeksi kasvoi 23 prosenttia vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan. Suomalaisyritysten asenne verkkokauppaan kuitenkin huolettaa.
Verkkoteollisuus ry:n juuri julkaisema Internetin tila Suomessa 2011-tutkimus kertoo, että 69 prosentilla yrityksistä ei ole omaa toimivaa suunnitelmaa hyödyntää internetiä, vaikka suomalaiskuluttajat samaan aikaan ostavat tuotteita innokkaasti ulkomaisista nettikaupoista.
Olet löytänyt oikeita punaisia lankoja kaupan kehittämiseen mm. kohderyhmien määrittely, verkkokaupan & somen asiakaspalvelun toimivuus, jotka todellisesti hyvin hoidettuna voivat olla yritykselle kilpailuetu.
Näitä tilastoja on onneksi tarjolla runsaasti. Ongelmana on se, että pk-yritys ei välttämättä osaa tulkita tai lukea tutkimusten tuloksia ja soveltaa omaan liiketoimintaansa.
Lukaiseppa lisätiedoksi pari hyvää postausta osoitteissa:
http://matkailuopinnot2012.blogspot.com/2012/04/vetaako-verkkokauppa-vai-sukeltaako.html
ja
http://marinmsl.blogspot.com/2012/04/verkkokauppa-ja-matkailu-suomessa.html